Mölyä hiljaisuuteen

Unettomuus antaa tehokasta työskentelyaikaa, kuten näemme allekirjoitaneen luovasta työstä. Blogiin on lisätty kuulijoitakin viihdyttämään ihan melkein ihka-aito boombox soitin! Hienoa, eikö ole. No joo, myönnetään. Heleppo homma, mutta tulipahan tehtyä. Ja sainpahan taas syyn kirjoittaa jonninjoutavaa löpinääni tänne... Enjoy.

Vaatteet on mun vaatteet

Heidi moi.
Kieroutunut yksilö, mieli jakautunut ainakin kahteen toimivaan yksikköön. Pessimisti ei pety, vaikka positiivisestikin osaan ajatella, jos oikein pirun kovaa yritän.
Ehkä.
No en minä mikään gootti ole, en yönlapsi enkä mitään muutakaan vastaavaa, en edes emo. Pukeudun muuhunkin kuin mustaan, ihan oikeasti! Myönnettäköön, että useimmiten sen mustan rikkoo farkkujen sinisyys ja siihen se väriloisto usein jää.

Mikäkö olen?
Olen olento, elossa tietääkseni. Hauska osaan olla joskus ja saan ainakin kaverit hymyilemään, se on tärkeää. Ajattelen (joskus harvoin), elän (silloin tällöin) ja yritän parhaani mukaan selvitä tästä matkasta kunnialla maaliin. Niin synkkä kuin se meillä ihmisraasuilla onkin.

Mitäs minä sitten täällä auon päätäni?
No käskystä se lintukin... eikun... no aivan sama. Bare with me.